torstai 14. heinäkuuta 2011

vilinää

Musta tuntuu, että kesäpäivät vaan vilisee ohi.  Laskin tänään  bussissa kotimatkalla, että mun arkipäivistä 8h menee töissä, 2h matkoissa ja yritän nukkua ees 7h (usein ikävä kyllä 5). Se tekee max 17h/päivä eli jäljelle jää 7 tuntia. Vai laskinko oikein, kun kuulostaa niin paljolta? 

Aamu-ja iltatoimiin voi yhteensä laskea noin 1,5h. Eli 5,5 h päivässä mulla pitäis olla vapaata, omaa aikaa. Mutta mihin se aika oikeen menee, kun illalla tuntuu aina siltä, että päivä vaan kiisi ohi eikä mitään ehtinyt tehdä? (ja ilta venyy ja yöunet lyhenee). 

Vastaus on: Koomailuun. Työpäivän, josta kyllä nautin suuuuuresti, jälkeen olen puhki (Kuten jo mainitsin viime postauksessakin. Mahdanko toistaa itseäni?) ja kaikki aivotoiminta ja toiminta ylipäätään käy kuin hidastetussa filmissä. Kotona suurin ilo on lysähtää sohvalle ja nostaa jalat ylös. Pahimmassa tapauksessa saataan nukahtaa pikku päikkäreille. tupluurien jälkeen yritän sitten tokkuraisena hoitaa pakolliset tiskit ja pyykit. Kauniit vapaaillat valuu ohi siis huomaamatta, koomaillessa.
Nyt olen yrittänyt ryhtyä taisteluun tätä ongelmaa vastaan. Kun kerran kotona koomailu tuottaa huonoa omaatuntoa, niin koomaillaan sitten kylässä. Siinä voi sitten yrittää sosiaalistua ja pysyä hereillä hyvässä seurassa. Ja puhua jostain muusta kuin käden liikelaajuuksista ja sukanvetolaitteen tarpeellisuudesta.

Eilen kylässä sukulaisilla ja tänään ihanalla ystävällä jazz-kaupungissa. Ensi viikoksikin buukattu kaksi iltakyläilyä ja yhdet iltavieraat. Huomenna onneksi taas viettämään elävää elämää saareen.

Ongelmaksi vaan kehittyvät tekemättömät kotityöt, kirjahyllyssä odottava opinnäytetyökirjallisuus ja pakastamattomat mansikat. Viikonlopulta odotan rentoilun lisäksi piipahdusta viereisen saaren mustikkamättäillä. Luojan kiitos, meidän marjapensaiden sato ei oo vielä valmiina poimittavaksi.

Mutta hei, näin se menee. Ja toisaalta, elämä on varsin nautittavaa näinkin. Olkoonkin sitten välillä kooma ja koti rempallaan. Kyllä sitä syksyllä ehtii.

Voimia kaikille muillekkin koomailijoille. 
Kiskis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti