keskiviikko 2. marraskuuta 2011

suojapussukat

Ois mulla kamerassa odottamassa lisää remppakuviakin, mutta ajattelin vaihteeksi esitellä jotain muuta. Tämän lajin postauksia en olekkaan päässyt kirjoittelemaan naismuistiin. Olen nimittäin pitkästä aikaa (sitten viime talven) etsinyt virkkuukoukut ja langat piiloistaan ja saanut jopa jotain pientä aikaiseksi.

Motivaatio synnyttää toimintaa ja tällä kertaa motivaation synnytti tarve. Otin alkuviikosta käyttööni Kultsin vanhan iPhonen (Pitkin hampain. Ette arvaakkaan kuinka kauan ja hartaasti oon yrittäny vastustaa tätä suosikkiluuria ja yrittänyt inttää vanhan nokialaiseni toimivan vielä ihan hyvin.), mutta ko. halolle ei ollutkaan sitten mitään pussukkaa tai suojakoteloa. En mä nokialaisissani ole mitään pussukoita kaipaillut, mutta tuota nyt ajattelin yrittää suojella enemmiltä naarmuilta ja kolhuilta. No, siis suojakotelo oli saatava ja marssinkin jopa Helsinginvisiitilläni applen kauppaan, mutta eihän siellä mitään mulle sopivaa ollut (sitä paitsi puhelin on vanhaa mallia eikä siihen ollut enää saatavilla muutenkaan paljon mitään). Netistä ois kai voinut tilailla, mutta kierrätyksen, rahansäästön ja käsityön arvon nimissä päätin virkkailla suojakotelon itse.

Kivan väristä lankaa löytyi kerästä, johon olin joskus purkanut vanhan neuleeni ja ensimmäinen pussukka syntyikin jo tiistaina linja-autossa. Tosin lanka oli sen verran paksua, että totesin tarvitsevani toisen, hiukan ohuemman, pussukan. Äidiltä perityistä retrolangoista sitten kaivoin tuon vaalean helmilangan ja koukuttelin toisen pussin automatkalla kun heitettiin appikset Helsinki-Vantaalle. Tänään lisäsin tohon ohuempaan pussiin vielä kuminauhalenkin huolehtimaan että puhelin pysyy varmasti pussissaan.
 
 
Tykkään molemmista nyt kovasti ja ehkä pystyn nyt kivojen pussukoiden pyötä sulattamaan myös tuon puhelimen paremmin. Itseasiassa pussukat synty niin nopeesti ja vaivattomasti, että voi olla että koukuttelen niitä vielä useammankin. Voisin vaikka vaihdella suojapusseja kuin sukkia ikään. Tai sitten lahjon kaikki tutut iphone-kohtalotoverit  itsetehdyillä suojapussukoilla jouluna.
Sellasta. Ens kerralla sitten jotain ihan muuta.
Mukavaa marraskuun alkua!
Kiskis

Niin, ja miksi en olisi halunnut ko. puhelinta?
Koska:
- se on iso, eikä mahdu hyvin taskuun
- haluaisin pystyä kirjoittamaan tekstareita pakkasella hanskat kädessä
- en tahdo puhelimeeni nettiä ja paineita sähköpostien lukemisesta (yhtään enempää kuin nyt jo on)
- kännykkää pitäisi voida käyttää yhdellä kädellä - helposti, ilman pelkoa puhelimen tiputtamisesta
- mulla on jo ipod touch musiikkia varten (ihan sama vaikka puhelinversioon mahtuisikin nelinkertainen määrä biisejä)
- olen ärsyyntynyt kun ihmisten sosiaaliset taidot katoaa kun ne selailee puhelimellaan fb:tä koko aika "Ai sori, en mä kuunnellu ku luin just täältä Tuksun viimeisintä päivitystä"


Okei, no on toi ihan ok puhelin. Siinä on Cut the rope ja Mahjong ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti