Elefanttifanin tossut

Aikani kuluksi eksyin selailemaan nettikauppoja ja voih, mitä ihanuuksia päädyinkään taas katselemaan.

 

Jokin näissä tossuissa sulattaa mun sydämen ja niiiiin mielelläni näkisin itseni tassuttelemassa kesäisiä katuja nämä veikeät tossukat jalkojani hellien.

 

Tämän kesän budjetti vaan on tiukkaakin tiukempi erään hiukan isomman ostoksen vuoksi ja siksi jään nuolemaan näppejäni varpaitani. 

 

Tomseista olen toki kuullut hyvää jo aiemminkin, mutta ne ei olleet onnistuneet vielä aiemmin mun kiinnostusta herättämään.

 

Kunnes jo aiemmin keväällä törmäsin näihin fanttikuosisiin suloisuuksiin netin syövereissä pyöriessäni.

  

Okei, no norsut nyt sulattaa mun sydämen muodossa missä tahansa. Mutta näissä tossuissa miellyttää myös värimaailma ja helppous. 

Voi Tomsit sentään minkä teitte kun tällaiset namupalat loitte mun mieltäni (ja lompakkoa) kutkuttelemaan.

Jänö kävi kylässä

 

Mä en malta olla kuvailematta nyt kaikkea mikä liittyy tähän uuteen ihanaan elämänvaiheeseen kun on ekaa kertaa oma piha. Eilen illalla katselin kun kuvissa esiintyvä rusakko pomppelehti pihan poikki ja asettui meidän nurtsille iltapesulle. Ihan lumoutuneena sitten istuin keittiössä ja katselin tuota luontokappaletta.

Lieneekö jänön tartuttama into, mutta myöhään illalla iski pakkomielle lähteä taas kokeilemaan miltä ne lenkkitossut tuntuu jalassa. Onhan niitä jo muinakin päivinä testailtu, mutta vaan reippailla kävelyillä. Nyt teki mieli oikein kirmailla kuin jänö konsanaan. Ja hyvältähän ne tuntui. Hiukanko olin ylpeä kun ensimmäistä kertaa ikuisuuksiin jaksoin hölkätä 2 km:n lenkin. No, okei, ihan hiukan jouduin kävelemään ankkapuistossa ja astmalääke oli oiva apu lenkin jälkeen, mutta kuitenkin. Jalat kulki uskomattoman hyvin verrattuna entiseen. Vielä kun oppimis ottamaan sen lääkkeen ennen lenkkiä niin ei vauhti loppuis keuhkojen heikon kapasiteetin takia.

Parhautta oli istua lenkin jälkeen omilla rappusilla ja katsella omaa pihaa :D

Moni varmaan nauraa partaansa mun hurjaa lenkkisuoritusta. Tiedetään, ei se pari kilsaa nyt niin hirveen hyvin ole, mut on se nollaa parempi ja tästä on hyvä jatkaa kohti pidempiä matkoja. Ehkä mustakin tulee vielä hölkkääjä.

Löysin taannoin netin syövereistä Asicsen  MY ASICS-sivun, johon saa tehtyä oman lenkkiohjelman ja kirjattua harjoittelun edistymistä ja muuta.  Tykkään. Sivu antaa selkeät ohjeet, päivät, nopeudet ja matkat harjoitteluun itse määritettävien tavoitteiden pohjalta. Sinne voi myös tallentaa omia reittejä ja näin nähdä lenkkipolkujen todelliset kilometrit. 

Mun tavoitteeni on jaksaa hölkätä 5km kesäkuun loppuun mennessä. Saa nähdä miten naisen käy.

Palaillaan taas tähän ja muuhunkin asiaan.

Kiskis

Muutto. Done.

Virallisesta muutosta on jo yli viikko ja niin on viimeisestä postauksestakin.

Muuttoviikonloppu ja sitä seurannut viikko vilisti ohi niin vauhdilla, etten kerinnyt edes unelmoimaan blogiin kirjoittamisesta. 

Eihän meillä nyt koko viikkoa tavaroita järjestelty (okei, osa on vieläkin järjestelemättä ja etsii pakkaansa), mutta viikko hurahti muuten vaan asioita hoitaessa. Oli koulua Helsingissä yks päivä ja sitä sekä muuttosiivousta varten majailin vanhalla asunnolla yön yli makuupussin ja retkipatjan voimin. Oli työhaastatteluja, vanhojen ystävien ja kavereiden tapaamisia, puutarhanhoitoa, vanhan lukioni kevätbileet, remontin suunnittelua ja kaikenlaista muuta pientä puuhattavaa. Eilen vietin muuttoa seuranneiden päivien hulinoiden jälkeen ensimmäistä "löhöän tän päivän vaan sohvalla"-päivää.

Nappailin viimeisiä kuvia muuttopäivänä kun Kultsi ja serkkupoika jo kantoi tavaraa autoon.

Mua ei sais päästää tekeen yksin yöllä muuttosiivousta. En osaa millään lopettaa vaa hinkkaan uupumukseen asti kunnes viimeisinkin pinttynyt likapiste tai töhryviiru on haihtunut pesuaineen tieltä.

Hiukka menin väsyneenä kouluun tuon siivousyön jälkeen.

Ja pitihän ne viimeiset kuvat ottaa sit aamulla siivotusta asunnosta.

Tänään on siis Kultsi esitellyt vanhaa asuntoa mahd. uudelle asukkaalle ja avaimet palautettiin sitten tämän esittelyn jälkeen. Miksikö esiteltiin itse? No, jotta saatais ylimääräinen tiskikone ja turvalukko myytyä uudelle asukkaalle.

Nyt on sitten se vaihe elämästä kokonaan ohi kun kotikulmiksi pystyi kutsumaan Kallion katuja ja Vallilan puutaloja. Enää ei aamulla ulos lähtiessä sieraimia täytä huumaava maustepaahtimon kahvin ja mausteiden tuoksu ja illalla leipomolta kantaudu munkkirasvan makea käry (okei, no se leipomo suljettiin jo ennen kuin me muutettiin).

Mutta ah, mä niin rakastan tätä uusvanhaa kotikaupunkiani ja sitä, että mun ihmiset on lähellä.

Josko tää ois viimeinen muuttoa koskeva postaus ja pääsisin elämässä eteenpäin muihinkin aiheisiin.
Katsotaan.
Kiskis

Elämä pahvilaatikoihin

Heippa!

No, eipä täältä pahvilaatikoiden keskeltä paljon muuta postailla kuin muuttoa. Koko eilinen ja tämä päivä (- pienet koululla pyörähdykset) on kuluneet tutustuessa meidän kaappien sisältöön uudestaan. Mistä näitä tavaroita oikeen tulee? 

Tässä siis vähän eilistä tilannetta..

Mahtuiskos täällä kävelemäänkin vielä?

..ja eilisen löhötauko kera jäden ja mansikoiden 

(pitäähän tuo pakastinkin tyhjentää - ja muuten sulattaa. Puuuh..)

House, mansikat ja jäde. Kelpaa muuttokaaoksen keskelläkin.

Tänään koko päivän rehkimisen jäjiltä alkaa vihdoin kaapit ja hyllyt tyhjentyä ja nurkat täyttyä pakkauksista. Noita pahvilaatikoitahan meillä riittää, kun viime muutosta ollaan säästelty noita varastossa. Nuo entisestä työpaikasta kahmitut kahvilaatikot on parhautta. Tukevia ja sopivan pieniä ettei niistä tule liian painavia vahingossakaan.

murto-osa laatikoista valmiina huomista odottamassa

Ja pitihän sitä päivällä syödäkin kun vatsa alkoi huutamaan. Olin suunnitellut päivälliseksi tonnikala-tomaattipastan. No, ei se nyt ihan nappiin mennyt. Olin nimittäin tässä vaiheessa jo pakkaillut sen verran tehokkaasti keittiötä, että mm. purkinavaaja oli jo sulahtanut johonkin tiukasti teipillä sulkemaani laatikkoon. Sillälailla. Jäi sitten tonnikalat syömättä.

Kuka meille ees enää ostaa tonnikalaa jonka aukaisemiseen tarvitaan tölkinavaajaa??

Vielä olis sekalaista pakkailtavaa ympäri kämppää. Huomiseksi jää se ihanaakin ihanampi muuttosiivous. Jotain taidan jättää myös ensi viikkoon.

Vannoin itselleni, että pienen blogitauon jälkeen kampeaisin itseni vielä laatikoiden keskelle, mutta nyt alkaa kyllä tuntua pahasti koomaiselta. Taitaa olla parasta siirtyä koomaamaan makkarin puolelle ja hoitaa homma loppuun pitkien yöunien jälkeen huomenaamulla.  

Huomenna The Muutto.

Jesh :)

Kiskis

La última fiesta

Juhlistettiin Kultsin kanssa eilen meidän viimeistä iltaa "stadilaisina".

Iltaan kuului TexMex ähky, Espalla käyskentely, Manskun YA:n rakkolaastarikokoelmaan tutustuminen (kiitti vaan ballerinat) ja erään piraattielokuvan ensi-ilta.

 

Eilen sää suosi pääkaupunkiseutulaisia, ainakin enemmän kuin tänään, ja keskustassa kävellessämme ei osattu muuta (mun kantapään rakoista valittamisen lisäksi) kuin fiilistellä kuluneita kolmea vuotta. Päivien vähetessä sitä haikeilee enemmän ja enemmän.

Eilinen oli tosiaan meidän viimeinen yhteinen ilta täällä. Opiskelukaupungissa asuminen alkaa olemaan ohi. Tänään Kultsi lähti pakatun auton kanssa kohti sitä oikeaa kotikaupunkia ja mä jäin huomisen koulupäivän takia vielä tänne muuttolaatikoiden keskelle asustelemaan. Lauantaina Kultsi, serkkupoika ja kuorma-auto saapuu tyhjentämään tämän asunnon. Siihen mennessä mun pitäis saada kaikki pakkailtua ja muuttosiivouskin hyvään malliin. Ihan oikeesti: Tosi vaikeaa tajuta, että enää on jäljellä vaan kaks yötä.

Käveltiin tänään meidän lähikiinalaiseen lounaalle ja pohdiskeltiin, että kyllä keskustan paikkoja enemmän tulee ikävä näitä kotikulmia ja niitä arkisia lenkki- ja työ/koulureittejä. Keskustaan pääsee kyllä koska vaan, mut tuskin niin hirveän usein tulee näillä huudeilla enään kierreltyä.

No, onneksi ne uusvanhat kotimaisemat siinä rakkaassa pikkukaupungissa ei oo ainakaan huonommat.

Ristiriitaista, kun toisaalta ei haluaisi luopua näistä Kallion kulmista, mutta toisaalta on niiiiin innoissaan pienen kaupungin vanhan kaupunginosan läheisyyteen muuttamisesta. Ja siitä OMASTA kodista.

Katsotaan jos huomenna lisää jotain kuulumisia. Ehkä muuttoa tai ehkä jotain ihan muuta.

Kiskis

Long time no see

Halloota halloo!

Yli kaksi viikkoa on vierähtänyt siitä, kun viimeksi tavailin tähän blogiin yhtään mitään. Syy siihen on selvä - kiirettä on pitänyt.

Tiistaina oli vihdoinkin viimeinen harjoittelupäivä ja eilinen meni harjoitteluraportteja  ja muita aiheeseen liittyviä tehtäviä näpytellessä. Tänään olikin sitten oikeasti varmaan koko kuuteen viikkoon ensimmäinen vapaapäivä täällä opiskelukaupungissa. Niin, ollaanhan me vapaapäiviä vietetty viikonloppuisin ja juhlapyhinä, mutta aina on matkustettu sinne kotikaupunkiin ja puuhailtu muuttojuttuja. Mutta voitte vaan kuvitella, millaisessa kunnossa tää vuokrahuusholli on ollut, kun allekirjoittanut on vääntänyt 10 tuntista päivää kuus viikkoa putkeen ja kaiken vähän vapaa-ajan yrittänyt jaksaa säätää muuttoon liittyviä asioita. Tänään, kun vihdoin oli aikaa muuhunkin kuin koulujuttuihin päivällä, siivosin ja pakkasin kaikessa rauhassa aamusta asti ja nypin oikeen kulmakarvat ajan kanssa. Ihmeellistä, miten helposti kaikki ihan perusjututkin jää kun on tarpeeksi kiire, stressi ja uupumus. 

Nyt se puristus on kuitenkin ohi. Ens viikolla ja sitä seuraavalla on vielä koululla jotain pakollisia seminaareja, mutta muuten koulu alkaa kevään osalta olla ohi ja vuokrakämpässä yöpymisetkin voi jo  laskea ekaluokan matikalla. Huomenna ihmettelen vielä toisen päivän tätä kaikkea vapaa-aikaa ja pakataan auto täyteen noita muuttolaatikoita. Pelin jälkeen startataan taas kohti omaa taloa. Hiukka muuten siistiä kirjoittaa omasta talosta.

 

Siinäpä pikku sneakpeak sinne ko. huusholliin. Kuvat on räpsäisty vappuviikonloppuna, kun tosiaan muutettiin edellinen asukas huspois ja kärrättiin eka satsi omaa tavaraa sisään. Nuo muuttolaatikot on taas täytetty ja odottaa huomista kuljetusta tyhjennettäväksi. Tää tällainen useamman viikonlopun muutto on aika rento, verrattuna siihen, että viimeksi muutettiin sama välimatka yhden viikonlopun rykäsynä. Nyt tosin pulmaa aiheuttaa se, että kun molemmissa huusholleissa asutaan jo, niin mitenkäs saadaan tarpeelliset tavarat hetkeksi jakautumaan kahdeksi.

Nyt viikonloppuna on siis luvassa muutto part 2 ja ens viikolla sit toteutuu se viimeinen muutto. Senkin jälkeen tän erämimmin täytyy vielä koulun takia kämpätä täällä pari yötä. Makuupussi ja -alusta lattialle ja lähtiessä kamat mukaan, ovi viimeisen kerran kiinni, avaimet toimistolle ja linja-autolla omaan kotiin. Sitä odotellessa.

Tästä postauksestahan tuli aikalailla muuttopainotteinen, vaikkei ollut tarkoitus. Tosin, näitä uuteen omaan kotiin liittyviä juttuja varmasti pukkaa jatkossakin, joten parempi totutella. Koitan nyt kiireiden helpotettua taas tsempata ja palata normaaliin postailurytmiin. On mulla muutakin turhaa asiaa kuin muutto vaan.

Palataan taas.

Kiskis