Paperikaupassa

Meillä on kesällä yhdet juhlat, jotka vaatii pikkuisen kaikenlaista järjestelyä. Onneksi ystäväni auttaa ja patistaa minua niiden hoitamisessa, sillä itseltäni sisäsyntyinen kiinnostus tällaisien juhlien järjestelyyn puuttuu lähes kokonaan. Onneksi kuitenkin olen itsekin alkanut pikkuisen innostua.

Viime viikonloppuna suunnattiin tämän ystävän kanssa Helsinkiin viettämään tyttöjen viikonloppua. Yövyttiin Katajanokalla ja päivät kierreltiin kaupunkia. Shoppailtiin ja syötiin hyvin eri ruokapaikoissa. Sellainen rento viikonloppu irti arjesta ja vailla mitään tarkkoja suunnitelmia tuli kyllä tarpeeseen.

Yksi asia kuitenkin oli tehtävälistalla. Löysin nimittäin netin syövereistä "paperikaupan" jossa oli pakko päästä käymään. Niihin kesän juhliin liittyen tarvitaan nimittäin jos jonkinmoista paperia ja pahvia ja tällaisena wanna-be-ekoilijana halusin kiinnittää huomiota jopa käytettävien papereiden eettisyyteen ja ekologisuuteen. Aikani Googlea käyteltyäni löysin Studio Himalayan nettisivut ja yrityksen Nepalissa reilun kaupan ja kestävän kehityksen periaatteilla valmistetun paperivalikoimansa.

Studio Himalayalla (Lalupate Oy:llä) on nettikauppakin, mutta itse halusin päästä hiplaamaan ja näkemään paperit ihan oikeasti ennen kuin lähden tilailemaan mitään netistä kotiin ja viime viikonlopun Helsinginreissu tarjosi siihen mahdollisuuden. Himalayan liike sijaitsee Helsingissä Herttoniemessä ja on auki vain sovitusti. Lauantai aamuna soitin netistä löytyneeseen puhelinnumeroon ja mukavan oloisen naisäänen kanssa sovin tapaamisen liikkeen luona samana päivänä klo 13. Reittiopas neuvoi aikamoisen kiertoreitin, mutta löysimme ystäväni kanssa kuitenkin perille. Siilitien metroasemalta liikkeen ovelle kävelee alta 10 minuutin. Rakennus on teollisuusalueen tyyliin sopivasti kolkko ja harmaa iso varastorakennus jossa ei uskoisi minkään näin hienon olevan. Mutta kannatti käydä, sillä sisällä pienessä varastohuoneistossa odotti todellinen väriloisto ja eettisen askartelijan aarreaitta.

Nepalilaisia ja japanilaisia käsintehtyjä papereita rivitolkulla. Yksivärisiä, kirjavia, neutraaleja, koristeellisia, kiiltäviä, mattoja, rosopintaisia ja sileitä. Kaikenlaisia. Ihania.

 

Lisäksi firma myy kaikenlaista muuta. Erityisesti mua houkutti nuo sinettivahat ja -leimasimet.

Palvelu oli enemmän kuin hyvää. Yrityksen omistaja kertoi mielellään tarinaa Studio Himalayan takana ja oli selvästi ylpeä tuotteistaan. Saatiin loistavaa palvelua ja aikaa rauhassa katsella vaihtoehtoja, laskeskella arkkimääriä ja asiantuntevaa opastusta. Käytiin mun ystävän kanssa iso paperipino läpi, kun omistaja kehoitti valitsemaan vain siistejä ja tasalaatuisia papereita ja tehtiin työtä käskettyä, mutta kun omistaja itse kävi valitsemamme paperit läpi tippui siitä ainakin 1/4 pois. "Tämä tahra tässä on nokea kulotuksesta", "tähän on selvästi lentänyt tuulen mukana hiekkaa kun paperit ovat olleet kuivumassa". Meistä ne kaikki näyttivät ihan siisteiltä, mutta tämä nainen selvästi tunsi tuotteensa ja halusi asiakkailleen vain parasta. Kaiken hyvän lisäksi nainen vielä kyyditsi meidät autollaan takaisin Siilitien metrolle kun oli itse menossa samaan suuntaan. Ihanaa että maailmasta löytyy tuollaisiakin asiakaspalvelijoita ja yrittäjiä.

Musta on hienoa, että tämä yritystä pyörittävä nainen on itse asunut maassa, jossa hänen myymänsä tuotteet valmistetaan ja hän käy siellä henkilökohtaisesti useamman kerran vuodessa, vahtii laatua ja tuntee kaikki työntekijänsä. Lisätietoja voi lueskella sieltä yrityksen nettisivuilta joille itsekin ensin eksyin: www.lalupate.com.

Olin kuin lapsi karkkikaupassa. Niin innoissani ja tyytyväinen ostoksiini. 

Kaikesta sitä voikin tulla onnelliseksi. Paperin ostamisestakin.

Nyt, mukavaa viikonloppua. 

Meillä tehdään taas remppaa täysillä koko viikonloppu. Siitä lisää myöhemmin.

<3 Kiskis

P.S. Tämä ei sitten ole maksettu mainos, vaan onnellisen paperinostajan intoilu.
Sitä paitsi musta eettisten tuotteiden ja yritysten ilmainenkaan mainostus ei koskaan ole pahasta.

Fantit

Heippa.

Tällä kertaa pikaisena aiheena norsut - kuten ehkä huomasitte.

Juttuhan on niin, että itse tunnustaudun melkoiseksi elefantti/norsu-faniksi. Elefantit on aina ollut mun mielestä symppiksiä ja mielenkiintoisia eläimiä, mutta varsinainen "innostus" taisi alkaa kuutisen vuotta sitten Etelä-Afrikassa. Siihen reissuun liittyy paljon muutakin, mutta jotenkin otin norsun silloin logoksi tai maskotiksi, joka muistuttaa kokemuksistani Etelä-Afrikassa. 

No, ettei menisi niin tunteikkaaksi, niin sanottakoon, että onhan norsut myös mielettömän söpöjä, kauniita ja mystisiäkin eläimiä. Ja tämä mun norsuinnostukseni on vain kasvanut vuosien myötä. Alkuun pikkuveli ruokki intoani lahjomalla mua kaikkina merkkipäivinä norsuaiheisilla esineillä ja onhan niitä tullut itsekin hankittua. Meillä taitaa olla jo toista kymmentä erilaista norsua kotona.

Viimepäivinä olen netissä ihastellut kuvissa esiintyviä fantteja. Finalysonin uusintatuotantoon päässeet Elefantit, Rosendahlin koristenorsu ja puhelimen kuori ovat kohtuu uusia löytöjä. Elefantti-Tomseja olen himoinnut jo pidempään, mutten koskaan hankkinut ja nyt ne on loppu ja jäin nuolemaan näppejäni niiden suhteen. Niin somia ja hauskoja ja ottaisin kaikki heti meille kotiin jos saisin. Samoin olen suunnitellut jo ehkä-tulevien lasteni vaatevarastoa sen mukaan miten kivoja norsukuoseja olen nähnyt. Meneekö ehkä vähän yli? No, voi olla. Toisilla on "fiftarivillitykset" tai blingblingiä koko elämä täynnä ja toisilla on norsuja.

Toivottavasti fantit piristää jonkun päivää yhtä paljon kun mun.
Ei mulla nyt muuta. Ens kerralla kerron, miten paljon paperin ostaminen voi tuottaa mielihyvää.

<3 Kiskis

Maaliskuun onni

Maaliskuussa voi tulla onnelliseksi, kun..

• asuu niin pienellä paikkakunnalla ettei haittaa jos aamulla kiireessä unohtaa bussikortin kotiin, kun tuttu bussikuski muistaa naamasta ja päästää ilmaiseksi kyytiin (tätä ei Helsingissä asuessa tapahtunut)
• kotiin päästessä on vielä valoisaa
• remontti etenee vauhdilla
• töistä kysellään kesälomatoiveita ja voi aloittaa lomasta haaveilun
• viikonlopuksi on tiedossa Helsinki-reissu ihanan ystävän kanssa
• seinän vierestä puskee jo tällaisia:

• kuulee saaneensa entisen työpaikan asiakkaalta joululahjan (vielä kun tulis mulle saakka eikä lojuis vanhan työkaverin pöydällä)
• iltapalaksi on tiedossa lettuja
• on työpaikassa jossa kokee itsensä arvostetuksi ammatissaan
• maailmassa on paljon hienoja elefantti-asioita (näistä myöhemmin lisää)
• paksuimman talvitakin on voinut jättää henkariin jo parina kokonaisena viikkona
• voi pyhittää illan ihan itselleen vaan (paitsi ehkä pitää vähän siivota ja pakata)
• voi pitää blogia silloin kun huvittaa ja niin sekavista asioista kuin haluaa
• kohta on pääsiäinen ja saa syödä mämmiä ja suklaamunia
• jumpissa ei vielä näy "kevätkatoa"
• tiet ovat melkeen sulat ja voi aloittaa lenkkeilyn
• Ensi kuussa on jo huhtikuu!

Keväisiä, aurinkoisia ja muutenkin onnellisia ajatuksia viikonloppuun!
<3 Kiskis

Tarina seinälaatoista

Ylipäätään tällaisessa pienessä kaupungissa on hankala päästä laattakaupoille jos työskentelee naapurikaupungissa ja on kotona vasta viiden jälkeen, kun kaikki alan liikkeet sulkevat ovensa 17.30. Ollaan siis oltu alueen laattaliikkeissä niitä ärsyttäviä asiakkaita jotka astelee sisään juuri ennen sulkemisaikaa, ihmettelee, kiertelee, katselee ja vaatii vielä palveluakin. Mutta onneksi palvelua on saatukkin. Väkinäisillä hymyillä ehkä, mutta kumminkin. Ja yllättävän nopeasti ne yhteiset lempparit sieltä ovatkin löytyneet. Onneksi meillä on aika samanlainen maku (ja jos ei ole, niin yleensä Kultsin maku muuttuu kun vaan hieman taivuttelen.)

Jottei asiat sujuisi liian helposti, niin alkuviikosta tulikin sitten pulma. Mieleiset laatat oli tilattu - isot valkoiset seiniin, suihkujen taakse tulevat tummemmat laatat ja vielä täällä näyttämättömät lattialaatat - ja toimitus sovittu maanantaiksi. Maanantainapa kävikin niin, että Kultsi oli saanut puhelinsoiton että suihkujen taakse valitsemaamme mosaiikkia (Kuvassa vasen yläreuna) ei saadakkaan. Kyseinen laatta oli kuulemma maahantuojaltakin loppunut. No, laatoittaja valmiina ja vaihtoehto b:tä ei ollut. Meikäläinen töissä pitkän päivän ja Kultsi sitten omin päin valkkailemaan muuta laattaa. Liikkeestä lupailtiin selvitellä löytyisikö jonkun toisen kaupungin varastoista haluamaamme laattaa ja Kultsi etsi pari ehkä-vaihtoehtoa tilalle ja asiaan luvattiin palata tiistaina.

Tiistaina tuli tieto, että "ei oo". Mua harmitti hirveesti, että edes pitävät ko. liikkeessä esillä laattoja joita ei sitten saadakkaan. Laatoittaja alkoi hermostua, että kyllä tässä nyt jotain pitäis jo ruveta saamaan seinälle laittaa. Ei ollut Kultsilla helppo tehtävä yrittää yksin valita sitä "huomio"-laattaa kun mä en töiltäni päässyt kaupoille mukaan. Koko bussimatkan kotiin mun kännykkä piippasi - vuorotellen tuli kuvaviesti jostain ehkä-kivasta laatasta ja vuorotellen soiteltiin että "no tykkäsitkö? mitä maksaa? minkälainen pinta? Kuinka suuri?"

Kuvissa siis Kultsin lähettelemät kuvat ehkä-kivoista.
Ylimpänä vasemmalla se alkuperäinen haluttu laatta.

Ja tiedättekö, kun on johonkin jo oikein tykästynyt, niin on tosi vaikea enää nähdä mitään muuta kivana. Asiaa ei yhtään helpota budjetin rajallisuus ja se, että haluamamme laatta oli hyvin edullista ja laattojen hinnathan vaihtelevat ihan hirrveen paljon. Moni ehkä-kiva laattakin karsiutui pois ihan vaan siksi, että olipa kuinka kivan näköinen tahansa, ei ihan oltu valmiita maksamaan yli 200 euroa neliöltä.

Päästiin sitten kuitenkin johonkin päätökseen parista laatasta tyylin "No, otetaan tätä jos löytyy heti varastosta mut sit jos joutuu tilaa ni sit ehkä tätä.. tai sitä joka tulee nopeempaa". Mulle oli kova pala suostua laittamaan seinälle jotain mitä en oo itse ollut tunnustelemassa ja valitsemassa, kun aika pitkäaikainen ratkaisu se sitten on ja joka suihkukerralla sitä sitten katselee, mutta minkä teet. Sittenpä kävikin niin, että kun Kultsin piti mennä tekemään sitä meidän ehkä-kivaa tilausta, niin se soittikin sieltä että onkin löytänyt yhden tosi kivan ja kohtuu hintaisen laatan jota olis jopa varastossa heti ottaa. Vähän samanlaisen kuin saunaan tulee. Sain tekstarilla kuvan, mutta ei siitä hirveesti selvää saanut. Tässä kohtaa olin kuitenkin jo niin uupunut tähän parin päivän laattarumbaan, että päätin antaa mennä. Jos Kultsi siitä tykkää niin ei se voi ihan hirvee olla. Ja niin Kultsi kantoi laatat kotiin ja mä odotin jännityksessä työpäivän loppuun että pääsen ne näkemään.

Ja kyllä! Ne on tosi kivat ja sopii just eikä melkeen tonne alas. Ainakin meidän mielestä.

Laatoittaja-appiukko toki löysi niistä yhden huonon puolen - kivitavara on niin kovaa että ei mennyt pora läpi sitten ollenkaan. Onneksi näppärä mies keksi keinot ja laattoja katkomalla sai sirkkelöityä putkille aukot. Saumat jää onneksi piiloon sitten kun hana on paikoillaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin ja laatat kauniisti seinässä. Sellasia remonttihaasteita meidän elämässä. Oikeestihan aika ihanaa elämä on kun tällaiset asiat on tällä hetkellä melkeen murheista suurimpia.

Maanantaina jatkuu remppa. Huomenna Ellivuori Joylaunch!
(Mä oon leiponu sinne pullaa koko illan.)

Sen pituinen se.
<3 Kiskis

Kellarikerroksen kuulumiset

Juhuu! Täällä huutelee yksi liian harvakseltaan blogin ääreen ehtivä bloggari. Päivät ja viikot vierii ohi niin hirveää vauhtia, että ei kerkeä sitten millään.. ja jos kerkeisikin illalla myöhään niin ei jaksa enää ryhtyä. Ilmaisena vinkkinä voin sanoa, että jos on vapaa-ajanvietto-ongelmia (kamala yhdyssana) niin hankippa remontoitava vanha talo, ja kas kun jo katoaa vapaa-aika.

Mutta en valita. Ihan mahtavaa että nyt on oikeasti pakerrettu muutaman viikon ajan oikeen tehokkaasti kaikki liikenevä vapaa aika. Illat ja viikonlopus. Tulostakin rupeaa nimittäin näkymään. Ihanaa kun purkaminen on (tämän kerroksen osalta) vihdoin saatu päätökseen ja nyt syntyy jo uutta pintaa ja pääsee suunnittelemaan sisustuksia ja muuta mukavaa. Ja toisaalta on hyväkin asia, että tulosta syntyy niin nopsaan ettei hidas bloggaaja pysy mukana kaikissa välietapeissa. Viimepäivät onkin ollu melkoista laattarumbaa - mutta siitä enemmän joskus toiste.

Mitä me ollaan sitten oikeen nyt tehty? 

No, eristetty, maalattu, valkkailtu laattoja, odoteltu laattoja, valkkailtu tapetteja, laatoitettu ja tapetoitu. JESH! Ja tässä tulosta:

 

Kylppäri&Sauna: Eristystä pintaan..

..ja sitten laatat perään.

Kodinhoitohuonekkin on saanut jo pakkelia, maalia ja maalaustapettia seinilleen.

Mä olen niin tyytyväinen meidän seinälaattoihin (vaikka säätöä niiden takia olikin). Ja odottakaapas vaan kunhan näette minkälaisen maalin olen tohon kodinhoitohuoneen tapetin päälle valinnut.

Sitten kun kaikki on lähes valmista teen varmasti vielä jokaisesta huoneesta yksityiskohtaisemman selostuksen materiaaleineen kaikkineen. Siihen asti mennään näillä "pika"päivityksillä.

Seuraavaan kertaan.

Ja HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ KAIKILLE NAISLUKIJOILLENI!!

<3 Kiskis